Suomi 100 vuotta

on

Itsenäisyyspäivällä on itselleni suuri merkitys.
Itsenäisyyspäivä on mielestäni hyvin juhlava ja harras päivä, mutta samalla myös jotenkin haikea päivä. Luulen sen suuren merkityksen johtuvan siitä, että vaarini oli sotaveteraani ja se on aina ollut minulle suuri ylpeydenaihe.

Ikävöin erityisesti näin itsenäisyyspäivänä vaaria, joka oli elämäni yksi tärkeimmistä ihmisistä, ihan lempi-ihmiseni. Kaikista kokemuksistaan huolimatta hän jaksoi aina olla meille lapsenlapsille hyvin ihana, lempeä ja kannustava. Kun ajattelen sitä kaikkea mitä isovanhempani ja sodan aikana eläneet ihmiset joutuivat kokemaan, tulen siitä kovin surulliseksi. Todellisuudessa me emme edes osaa kuvitella millaista elämää se silloin oli.

Vaarini ei juuri koskaan puhunut sota-ajoista, mutta silloin kun hän puhui, teki se selvästi kipeää. Mieleeni on jäänyt erityisesti se kerta, kun leikimme isoveljeni kanssa sotaleikkejä eikä vaarini oikein pitänyt siitä. Tuolloin hän kertoi meille sodan kauheudesta, siitä kuinka kamalaa oli, kun omat hyvät ystävät kaatuivat rintamalla viereen.

Me olemme mielestäni vieraantuneet nykypäivänä suomalaisuuden merkityksestä ja kunnioituksesta. Kaikista maailman tapahtumista huolimatta, me saamme mielestäni edelleen elää hyvin turvallisessa Suomessa. Meillä on täällä paljon epäkohtia, joista voi ja pitääkin keskustella, mutta loppujen lopuksi muuhun maailmaan verrattuna meillä on asiat täällä mielettömän hyvin. On kuitenkin muistettava, että se ei suinkaan ole itsestäänselvyys. On muistettava kuinka paljon pieni suomalainen kansa on tehnyt töitä sen eteen, että meillä on tällainen maa juuri tällä hetkellä. Ja meidän on jatkettava sitä työtä, jatkettava sen rakentamista yhä paremmaksi hyvinvointimaaksi.

Suuri kiitos tästä maasta kuuluu mielestäni juuri meidän sotiemme veteraaneille, kuten vaarilleni. On hyvin surullista etteivät omat lapseni koskaan tapaa vaariani. He eivät pääse kuuntelemaan hänen laulujaan tai hulvattomia vitsejään. Vaari oli hyväntahtoisin ihminen ketä olen ikinä tuntenut. On surullista, etteivät omat lapseni ehkä ikinä tapaa ketään sotaveteraania. Haluan kuitenkin pitää huolen siitä, etteivät ne muistot himmene koskaan. Haluan lapseni tietävän itsenäisyyden ja kotimaan oikean merkityksen.

Tänään toivon, että juhlimme kaikki satavuotiasta Suomea ja muistamme olla kiitollisia kaikesta siitä hyvästä mitä meillä on. Pysähdytään hetkeksi kiireisen arjen keskellä ajattelemaan kuinka hyvin meillä asiat täällä Suomessa on. Mielestäni yhä edelleen on lottovoitto syntyä Suomeen. Ollaan ylpeitä suomalaisuudesta, meidän kulttuuristamme ja ollaan ylpeästi suomalaisia!

Presidentti Niinistön sanoin:
”Luotetaan itseemme ja luotetaan toisiimme”.
Pidetään toisistamme hyvää huolta ja annetaan toisillemme aikaa!

Nöyränä ja kiitollisena toivotan teille kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Sini-Valkoinen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s