Miniloma Ahvenanmaalla

on

Saaristolaiselämä viehättää minua. Oma mökki saaressa olisi unelmien täyttymys. Tietysti myös oma vene. Pitäisi olla puuvene, jolla pääsisi soutelemaan. Ja purjevene. En tiedä osaisimmeko me miehen kanssa sillä purjehtia, mutta voisimme oleskella siellä. Nauttia kesäpäivistä ja kuunnella veden liplatusta.

Olen aina halunnut käydä Ahvenanmaalla. Tänä kesänä se toive toteutui. Vaikka vierailu olikin kovin lyhyt, ehdimme hyvin kierrellä Maarianhaminaa ja tutustua paikallisiin nähtävyyksiin. Museoita rakastava mieheni raahasi minut museolaiva Pommerniin sekä merenkulkumuseoon ja täytyy kyllä myöntää, että ne olivat ihan näkemisen arvoisia. (Ehkä joskus seuraavalla kerralla  minä raahaan mieheni puolestaan pyöräretkelle Ahvenanmaan ympäri.) Kävelimme Lillaholmenissa riikinkukkojen ja muiden lintujen keskellä. Ihastelimme käsitöitä ja vanhoja puutaloja. Sekä tietysti veneitä ja niitähän riitti. Pysähdyimme kahviloihin maistelemaan kuuluisia paikallisia herkkuja, kuten Ahvenanmaan pannukakkuja. (Myönnettäköön, että lomalla sokerilakko hieman lipsui.)

Reissu oli kyllä kaikin puolin oikein rentouttava. Ei ollut kiire mihinkään, sai vain olla ja nauttia. Kiipesimme eväiden kanssa rantakallioille katselemaan maisemia ja auringonlaskua. Seurasimme kuinka veneet purjehtivat ohitsemme ja linnut liisivät taivaalla. Ahvenanmaalla jopa lokit näyttivät merimaisemissa hyvin kauniilta sinistä taivasta vasten. Enpä siis ihmettele, että saaristoissa ihmiset ovat tavallista tyytyväisempiä elämäänsä. 🙂

DSC_5449leimaDSC_5450leima

DSC_5528leima

DSC_5445leima

DSC_5495mvleimaDSC_5599leimaDSC_5597leimaDSC_5598leimaDSC_5485nofilterleima

Siinä rantakallioilla istuskellessamme juttelimme mieheni kanssa omista unelmistamme. Siitä mitkä ovat meidän hartaimpia toiveita ja päämääriä elämässämme.

Kuten varmasti monilla muillakin ihmisillä, nousi elämämme suurimmiksi päämääriksi elää tasapainoisesti ja tyytyväisesti arjessa. Ja olla tarpeeksi rohkea muutokseen, mikäli se arki ei tunnu hyvältä. Olla tarpeeksi rohkea tavoittelemaan unelmiaan.

Olla kiitollisia ja onnellisia.
Eihän se vaadi suuria asioita, ei kaikkien unelmien toteutumista.
Eikä se vaadi edes elämää saaristossa.

Se vaatii asennetta.
Itselle mieluista tekemistä ja arjen lupsakkuutta.
Rohkeutta tarttua tilaisuuteen.
Voimia yrittää ja myös epäonnistua.
Ennen kaikkea se vaatii rakkaita ihmisiä.
Tahtoa olla yhdessä.
Perheenä.
Minne tahansa elämä meitä kuljettaakin. ❤

Mikä on sinun suurin unelmasi?

Terkuin,
Paula

Ps. Tiesittekö muuten, että albatrossit ovat oikeasti hyvin suuria lintuja?
Minä en tiennyt.
Nyt tiedän senkin.

DSC_5606leima

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s